torstai 5. lokakuuta 2017

Kunhan kerron kuulumisia

Moikka!

Paljon on taas mielen päällä, mutta en ole oikein saanut mitään vielä purettua sanoiksi. Johtuu varmasti osittain stressistä ja kiireestä, mutta on taas vähän sellainen olo kuin olisi jokin solmu sisällä. Syvälliseksi menee :D En taas kerran oikein tiedä miten edetä ja jälleen kerran ilman selvää suunnitelmaa oleminen on minulle ahdistava tilanne.


Tämä viikko on mennyt sekä hyvin että huonosti. Maanantaina päätin alkaa noudattamaan erästä nettivalmennusta jonka aikaisemmin olen ostanut. Lähes heti tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin, sillä pelkkä ruokavalion läpikäyminen aiheutti ahdistusta. Huomaan, että nykyään innostuksen sijasta ahdistun tarkoista ruokavalioista ja treeniohjelmista, vaikka aikaisemmin ne auttoivat minua eteenpäin. Ehkä minulle ei enää sovi mitkään tarkat ruokailusuunnitelmat, tai sitten kyseessä on vain jokin vaihe.
Jostain syystä päädyin ottamaan kuvan kauppakassini sisällöstä

Tästä havainnosta päästiinkin sitten toiseen ääripäähän, kun päätin olla kokonaan taas keskittymättä painoon. Kyllähän se mielessä pyörii, eikä asiaa voi kokonaan sulkea pois. Tavallaan uskon kuitenkin, että rentous toisi minulle pidemmällä aikavälillä parempia tuloksia. Tässä ongelmana on vain tuo aikaisemminkin mainitsemani lihomisen pelko, joka nostaa heti päätään jos alan syömään rennommin ja kaloreita miettimättä. En myöskään oikein tiedä miten toteuttaa tuota rentoutta "oikeaoppisesti". Otin kuitenkin viime postauksen virheistä opikseni (tai ainakin kovasti yritän) ja ensimmäinen askel on juurikin oikean ruuan syöminen tarpeeksi! Tällä viikolla olenkin syönyt (melkein) joka päivä kaksi lämmintä ruokaa! Söin myös isoja annoksia ja huomasin, miten kaikki mieliteot oikeasti häviävät kun syö ihan kunnon annoksen. Alla oleva annoskin vei nälän moneksi tunniksi, mutta on oikeasti erittäin kevyttä ruokaa.

Tällä viikolla olen myös skipannut kaikki treenit yhtä lukuunottamatta. Joka päivä meinasin mennä, mutta tulin siihen tulokseen että jos treenit aiheuttavat vain lisästressiä, ei se ole sen arvoista. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä pitänyt mennä treenaamaan, koska nyt stressaan puolestaan siitä että en liikkunut :D Ja tuleehan liikunnasta aina hyvä olo. Koskaan ei vaan tunnu olevan hyvä!
Tämä viikko tulee kuitenkin olemaan toivottavasti mukava, sillä olemme menossa Nordic Fitness expo - messuille Lahteen! Olen myös lähentynyt useamman kaverini kanssa viime viikkoina, mikä tietenkin myös piristää valtavan paljon.

Kuten tästä postauksesta varmaan paistaa läpi, on mieleni taas aikamoisessa myllerryksessä. Tähän kun lisätään vielä kaikki koulun aiheuttama stressi, niin ei kiva! Haluaisin vain hetkeksi kääntää aivot sinne off-asentoon! Toivon että saisin tuolta messuilta taas kunnolla motivaatiota ja intoa. Osittain tämän viikon ahdistus onkin ollut sitä, että olisin halunnut liikkua ja syödä hyvin, mutta se on ollut tavallista vaikeampaa "olosuhteiden takia" tällä viikolla. Olen kuitenkin nyt jo erittäin toiveikas ensi viikosta :)

Mitäs teille kuuluu?

4 kommenttia:

  1. Kiva kun kerroit kuulumisia, ja toivottavasti kirjoittaminen auttoi myös omien ajatusten selvittelyä :)

    Itselläni on sama juttu noiden tarkkojen ruoka- ja treeniohjelmien kanssa, eli yleensä vain ahdistun niistä. Aikaisemmi niistä tuli helposti jonkinlainen pakkomielle, tai toisaalta jos ei pystynyt noudattamaan niitä, niin se tuotti turhaa ahdistusta. Helpompi siis ilman.

    Samoin myös tuosta rennommasta asenteesta. Kuten hyvin sanoitkin, niin pidemmällä tähtäimellä se olisi varmasti parempi juttu, mutta tuttua myös tuo lihomisen pelko. Varsinkin jos on yrittänyt rajoittaa syömisiään, niin tuntuu, että se rennommalla asenteella voisi syödä vaikka kuinka paljon, mutta ongelmana on sitten se pelätty lihominen. Ihan ymmärrettävää tietysti elimistön kannalta, eli jos aikaisemmin on rajoittanut syömisiä, niin sitten kun niitä rajoituksia ei enää ole, niin keho on heti valmiina kunnon varastointiin. Pidemmällä tähtäimellä näiden syömishimojen ja muutenkin kehon toiminnan pitäisi kuitenkin tasoittua, kun vain osaisi ja uskaltaisi opetella elämään sen rennomman asenteen mukaan. Tämä on taas tietysti helpompi sanoa kuin toteuttaa käytännössä. En osaa sitä itsekään, mutta olen kuitenkin huomannut, että ne pahimmat syömishimot ovat yleensä vähentyneet ainakin hiukan, kun ei yritä rajoittaa niin paljon ja kun syö muuten fiksummin (eli tarpeeksi).

    Tsemppiä kaikkiin juttuihin ja kivoja messuja! KOlisi mukava kuulla kuulumisia sieltäkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anne! :)
      Kirjoittaminen kyllä aina auttaa ja etenkin kun saa tällaisia kannustavia ja ymmärtäväisiä kommentteja! :)
      Hyvin sanottu tiukoista ruokavalioista, uskon että itselläni on samanlaiset syyt sen ahdistuksen takana! En olisi välttämättä hoksannut tuota pakkomiellettä ja siitä johtuvaa ahdistusta, kiitos siis!

      Jälleen erittäin lohduttavaa kuulla että näiden ajatusten kanssa ei ole yksin! Hienoa että olet huomannut pahimpien syömishimojen väistyneen kun syömisiä ei rajoita niin paljoa. Tämä kannustaa kyllä minuakin yrittämään tuota rennompaa syömistä vielä. Pyritkö kuuntelemaan kehoa ja syömään tarpeeksi sitä kautta, vai syötkö esimerkiksi tietyn monta kertaa päivässä? Tuo syömisen "rentouttaminen" on kyllä tosi vaikeaa, mutta pienin askelin kyllä se tästä, meillä molemmilla! :)
      Kiitos toiveesta, varmasti kirjoittelen kuulumisia messuilta! Kiitos paljon myös kommentista! Tsemppiä sinnekin<3

      Poista
  2. Kiitti taas mukavasta vastauksesta! <3
    En tiedä osaanko oikein kuunnella kehoani tässä syömisjutussa, vaan syömiseni on yleisesti aika rutinoitunutta eli syön melko samoihin aikoihin joka päivä ja vielä melko samoja juttuja. Monen mielestä tämä varmaan kuulostaa tylsältä, varsinkin samojen ruokien syöminen päivästä toiseen, mutta itse enemmänkin kaipaan näitä rutiineja, ja tavallaan on helpompaakin niin, kun ei tarvitse erikseen miettiä kuinka paljon pitäisi tai saan syödä. En voi sanoa näitä omia syömisrutiinejani kovinkaan terveellisiksi, koska syöminen on hyvin iltapainotteista, ja olisi varmaan parempi syödä päivisin enemmän, mutta kuten aikaisemmassa kommentissa sanoin, niin oikeastaan kaipaan niin paljon näitä iltasyömisiä, että tapojen muuttaminen tuntuu vaikealta. "Rentous" on itselläni lähinnä siinä, että en pidä mitään ruoka-aineita varsinaisesti kiellettynä, ja syön myös paljon (liikaakin) karkkia. Syömiseni ei ole siis mitenkään kovin terveellistä, mutta jos jotain positiivista pitäisi sanoa, niin en mieti syömisiäni niin paljon kuin joskus ennen, eikä myöskään yleensä ole mitään kamalia himoja herkkuja kohtaan (vaikka niitä aika paljon syönkin) kuten joskus kun yritin rajoittaa niitä enemmän.
    Jonkinlaisena yhteenvetona voisi sanoa, että syömisen rentous ja terveellisyys on aika haastava yhdistelmä, varsinkin jos on taustalla jonkinlaista syömishäiriötä, jonka takia se terveellinen ja normaali syöminen ei onnistu vain "rennosti" kehoa kuuntelemalla.

    Onneksi tämä blogisi toimii hyvänä vertaistukena näissäkin asioissa <3 Tsemppiä edelleen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiva kun kerroit syömistottumuksistasi tarkemmin!:) Pahoittelen hieman myöhäistä vastausta!
      Minulla on ihan sama juttu noiden rutiinien kanssa! Teen asiat aina samaan aikaan samalla tavalla ja se tuntuu jotenkin tosi turvalliselta. Tuollainen rentous on oikeastaan juuri sitä mitä itsekin tavoittelen, sillä kuten sinäkin sanoit niin rentous ja terveellisyys on hyvin vaikeaa, etenkin kun taustalla on ongelmia syömisen kanssa. Mutta juuri tuo että ei ole kiellettyjä ruoka-aineita on juuri mitä tavoittelen itsekin, vaikka tuleekin heti herkuteltua enemmän kun siihen on "lupa".
      On kyllä ihanaa saada tätä kautta vertaistukea ja kuulla muiden vinkkejä ja kokemuksia! Kiitos kun kommentoit ja kerroit!<3 Mukavaa sunnuntaita! :)

      Poista

Kiva jos jätät kommenttia, vastaan mahdollisimman pian! :)