torstai 13. heinäkuuta 2017

Heihei puntari!

Moikka!

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin tällä hetkellä käyn puntarilla kotona ollessani joka päivä. En edes tiedä mitä odotan näkeväni, koska eihän se paino todellakaan päivässä muutu! Silti vaa'alle asteleminen on osa joka-aamuista rutiiniani.

Nykyään se puntarin lukema ei samalla tavalla vaikuta mielialaani kuin ennen. Aikaisemmin päiväni oli joko hyvä tai huono, riippuen siitä mitä se vaaka aamulla näyttää. Onneksi tänä päivänä puntarilla ei ole ihan noin paljoa valtaa minuun, vaikka tottakai se lukema pyörii jonkun verran päässä päivän aikana.



Olen saanut elämässäni monta monta neuvoa, niin kuin varmasti kaikki. Ehkä kaikista eniten olen kuitenkin kuullut, että minun pitäisi lopettaa itseni punnitseminen. Tai edes vähentää sitä.
Viimeksi kuulin tuon neuvon viime viikolla Annelta kommenteissa :)
Olen välillä aika jääräpää ja huono ottamaan neuvoja vastaan. Se ei silti tarkoita, että en huomioisi niitä tai olisi hyvistä neuvoista kiitollinen. Minulla on ehkä vaan huono tapa, että minun täytyy itse tehdä se oivallus ennen kuin voin todella ottaa niin sanotusti neuvosta vaarin.
Mutta lähes aina saamani neuvot ja vinkit jäävät mieleeni mietityttämään ja niin kävi myös tässä tapauksessa. Minusta onkin niin ihanaa, jos jätätte kommenttia tai annatte vinkkejä tai neuvoja, koska todella arvostan niitä! Ja vaikka en ihan heti niitä käyttöön ottaisikaan, niin ihan varmasti jään ehdotuksia miettimään. Kiitos siis Annelle, joka muistutteli tuosta punnitsemisen jättämisestä. Minä nimittäin todellakin tarvitsen sitä muistuttelua aina välillä!

Hetki siinä meni, mutta eilen minulle vihdoin iski se tajuntaan. Ihan oikeasti minun pitäisi taas ottaa aikalisä ja irrottautua siitä vaakariippuvuudesta. Olen tehnyt sen ennenkin, mutta aina palannut huonoihin tapoihini. Nyt voisi olla taas hyvä aika sanoa heipat vaa'alle, ainakin nyt heinäkuun loppuun, kenties jopa elokuun loppuun saakka. Mittoja saatan ottaa tai olla ottamatta, saa nähdä.


Ennen puntaroimisen lopettamiseen liittyi valtava lihomisen pelko. Olin kokeillut joskus olla jonkun viikon ilman puntaria ja viikon päästä paino olikin noussut. Tämän sitten yhdistin tietenkin itseni punnitsemiseen ja oletin, että jos en seuraile painoani tarpeeksi, niin paino nousee todella herkästi. Onneksi aika tuo myös vähän järkeä päähän.
Uskon jopa, että minulla on paljon paremmat mahdollisuudet pudottaa painoa kun en tiedä sitä! Jotenkin onnistun aina sabotoimaan edistystäni silloin kun sitä tulee. Oikeasti heti kun tein tuon päätöksen unohtaa puntarin hetkeksi, tuntui kuin suuri kivi olisi lähtenyt harteiltani. Heti tuon päätöksen tehtyäni minun teki mieli treenata ja syödä hyvin. En tiedä mistä se johtuu.

Vieläkin tuo ilman puntaria oleminen kauhistuttaa, vaikka kyseessä onkin ainakin alkuun melko lyhyt aika. Painon seuraaminen on kuitenkin syvälle pinttynyt tapa. Minusta puntarilla käymisessä ei ole mitään väärää, mutta jos se alkaa hallita elämää ja tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä, on aika jättää se hetkeksi pois. Katsotaan miten minun käy.

Tänä aamuna kävin viimeisen kerran ainakin pariin viikkoon vaa'alla. Paino oli juuri ja juuri alle 60 ja olen siihen tyytyväinen. Pahimmat nesteet ovat taas poistuneet ja olen oikeastaan aika sinut tämän painon kanssa, vaikka se ei lopullinen tavoitteeni olekaan.
Valehtelisin jos väittäisin, että en toivo painoni putoavan tänä vaa'attomana aikana kuin itsestään. Koitan kuitenkin taas vaihteeksi ajatella järkevästi ja keskittyä nyt muihin juttuihin kuin siihen painoon.
Päivittelen tänne kuulumisiani ilman puntaria, katsotaan miten käypi :)

4 kommenttia:

  1. Jee, mahtava päätös ja ihanaa kuulla, että kommentilla oli jotain merkitystä! <3

    Itsellenikin tosiaan tuo vaa'alla päivittäin ja välillä monta kertaa päivässä ravaaminen on ollut tuttua. Tuntuu tietysti hyvältä, jos paino on pudonnut ja tuntuu, että säilyy jonkinlainen kontrolli, mutta vielä enemmän tapa on kuitenkin tuottanut turhaa ahdistusta. Suurempi paino on ahdistanut ja toisaalta vaikka paino olisikin laskenut, niin se tyytyväisyys ei ole kuitenkaan kestänyt pitkään, vaan sitten on alkanut taas pelätä niitä suurempia lukemia. Ainakin omalla kohdallani punnitseminen toimi myös sillä tavoin petollisena kierteenä, että uusista pienemmistä lukemista tuli aina se uusi "normaali", josta en halunnut lihoa. En siis varsinaisesti edes laihduttanut ja tavoitellut painon putoamista, mutta pelkäsin lihomista ja aina edellisestä punnitsemisesta suurempi lukema tuntui ahdistavalta, vaikka pidemmällä ajanjaksolla olisinkin laihtunut.

    Nyt tosiaan kun olen ollut vuosia ilman vaakaa, niin en ole edes osannut kaivata sitä, enkä oikeastaan edes haluaisi tietää painoani - osittain siksi, että pelkään, että siitä tulisi jonkinlainen pakkomielle.

    Toivon kovasti onnea tälle päätökselle ja vapaampaa elämää ilman puntarin miettimistä (ainakin heinäkuun ajan)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentillasi oli paljonkin merkitystä, kuten aina!<3

      Ihan hyvä että joku välillä muistuttelee tuosta puntarin jättämisestä! Ehkä minäkin lopulta uskon :D

      Ymmärrän hyvin mitä tarkoitata tuolla ikävällä kierteellä. Minullakin on aikaisemmin ollut hyvin samanlaista puntarikäyttäytymistä. Nykyään tosiaan kyseessä on enemmän tapa ja uteliaisuus, mutta silti varsinkin pidemmällä aikavälillä tuosta puntarilla ravaamisesta on vain haittaa.
      On kyllä niin hienoa, että olet pystynyt olemaan vuosia ilman vaakaa, nostan kyllä hattua!
      Katsotaan miltä vaa'aton heinäkuun loppu alkaa tuntua. Kiitos kannustuksesta!:) <3

      Poista
    2. Ihana kuulla ja kiitos taas kauniista vastauksesta! <3

      Noita muistutuksia kaipaa aina välillä, mutta kuten hyvin tekstissä sanoitkin, niin yleensä se oivallus pitää tehdä kuitenkin itse, että olisi jotain vaikutusta toimintaan. Hienoa siis, että olet itse todennut, että voisi tehdä hyvää kokeilla elää hetki ilman puntaria. Kokonaan ei tietysti tarvitse luopua, ja varsinkin aluksi on varmasti helpompi päättää olla tietty aika ilman ja arvioida sitten, miltä tuntuu. Parhaimmillaan vaaka toimii ihan hyvänä keinona muutosten seuraamiseen, kunhan siihen ei ole liian pakkomielteistä tai ahdistunutta suhdetta, ja kun muistaa, että painoon vaikuttaa paljon muukin kuin vain lihominen - kuten varmasti hyvin tiedätkin :)

      Poista
    3. Naulan kantaan! :) Katsotaan miten tämä vaa'attomuus lähtee sujumaan, tulen varmasti päivittelemään tänne kuulumisia!:) Mukavaa viikonloppua!<3

      Poista

Kiva jos jätät kommenttia, vastaan mahdollisimman pian! :)