maanantai 24. heinäkuuta 2017

Ensimmäinen viikko taputeltu

Hej!

Ensimmäinen viikko takana tätä "kunnon" dieettiä! Menipäs nopeasti. Tämä postaus nyt onkin sitten tiivistettynä ensimmäisen viikon kuulumiset ja tulevan viikon pohtimista.

Viime viikko meni oikeastaan yllättävän hyvin ja kivuttomasti! Alkuviikosta sain kaikki treenit tehtyä, jotka alun perin suunnittelinkin tekeväni. Nyt on taas (vaihteeksi) löytynyt se liikunnan ilo ainakin taas vähäksi aikaa! :D
Mutta onhan se vaan niin paljon mukavampaa treenata siksi että siitä tykkää kuin siksi, että haluaa nostaa energiankulutusta, vaikka toki sekin taustalla on syynä koko ajan.
Ruokailujen kanssa meni hyvin, mitä nyt muutamana päivänä olisi voinut syödä enemmänkin. Kuitenkin sain ruokailut säännöllistettyä paremmin kuin aikaisemmin, minkä uskon olevan suurin syy herkuttomuuden "helppouteen". Ensimmäiset päivät tuntuivat hyvin tuskaiselta ilman herkkuja ja jo keskiviikkona olin täysin kypsä menemään herkkukauppaan. Onneksi en sitä kuitenkaan tehnyt, koska sen jälkeen ei ole tehnyt lainkaan tiukkaa. Tässä jälleen hyvä osoitus siitä, että jos saa muutaman kerran itsensä hillittyä, niin kyllä heti helpottaa.


Viikonloppu meni reissussa ja tottakai ruokailut vaikeutuvat heti. Sunnuntaina tulikin sitten syötyä ohi normaalista ruokavaliosta. Mutta mitä sitten, kerran viikkoon saa herkutella ja mielestäni kuitenkin hillitsin itseni aika hyvin myös silloin sunnuntaina!
Yleensä tuollaisen "puolittaisen"  herkkupäivän (=en ole saanut mättää vatsaani täyteen herkkuja kunnes en yksinkertaisesti pystynyt syömään enempää) jälkeen on vain paha mieli ja tekee mieli herkkuja kahta kauheammin. Nyt ei ihme kyllä käynyt niin ja tämäkin viikko alkoi oikein hyvin. Kävin treenaamassa ja ruokailut pysyivät aisoissa. Ensi viikonloppuna ollaankin sitten taas reissussa, eli haasteita tästä ei kyllä puutu! Juhlimaankin olisi tarkoitus mennä. Ihme kyllä, en ole lainkaan huolissani tai en aio pilata kaikkea mässäämällä koko viikon. Näin olisin nimittäin varmaan aikaisemmin tehnyt! Sen sijaan keskityn nyt treeneihin ja hyvään ruokarytmiin ja elän päivä kerrallaan. Viikonloppuna voi sitten ainakin toisena päivänä ottaa hieman rennommin.



Mansikoita ja banaania valkosuklaakuorrutteella! :P
Tällä hetkellä minulla on kummallisen päättäväinen ja hyvä olo tästä koko hommasta. Ihan kuin olisin kuullut tämän ennenkin...? Olenkin pienessä mielessäni jo suunnitellut seuraavaa: jos kaikki menee hyvin, olen nyt kunnon dieetillä elokuun, syyskuun ja lokakuun. Yhteensä siis kolme kuukautta plus nämä kaksi heinäkuun viikkoa. Lokakuun jälkeen olen toivon mukaan tyytyväinen ja sen jälkeen voin vihdoin ja viimein neljän vuoden jälkeen nostaa kalorit kulutuksen tasolle ja alkaa keskittyä treenaamiseen kunnolla!
Toivon todella todella kovasti, että nyt ensimmäistä kertaa elämässäni voisin pitää tämän suunnitelman ja onnistua siinä! Wish me luck...

Tällä hetkellä herkuista erossa pysyminen tuntuu jopa helpommalta kuin puntarista erossa pysyminen! Kuten ehkä muistatte, lupasin olla punnitsematta itseäni enää heinäkuussa. Alun perin ajattelin olevani ilman puntaria elokuun loppuun asti, sitten elokuun puoliväliin ja nyt ajattelen hyppääväni heti vaa'alle, sillä sekunnilla kun heinäkuu vaihtuu elokuuksi! :D
En olisi uskonut tämän olevan minulle näin vaikeaa! Jos on hyviä vinkkejä, kuinka saa tätä puntaririippuvuutta kuriin, niin niitä otetaan vastaan!
Jotenkin turhauttaa se, että tekee kerrrankin kovasti töitä, eikä siitä saa mitään "palkintoa" hyvän puntarin lukeman myötä. Samalla kuitenkin mietin, että mitäpä minä sillä lukemalla teen? Haluan kuitenkin jatkaa samalla hyvällä meiningillä, oli se lukema sitten mitä hyvänsä. Ensi viikolla sitten katsotaan, että onko vielä aika kaivaa puntari kaapista vai ei.

Tästä on jo nyt tulossa tosi pitkä postaus, pahoittelut siitä, Tulevasta viikosta kuitenkin vielä vähän..
Nimittäin tuleva viikko on aikamoista kiirettä jatkuvasti. Mutta treeneistä en halua tinkiä! Enkä myöskään ystävien tapaamisesta. Kunnon aikatauluttamista siis luvassa. Toisaalta kun tekeminen on sellaista mistä tykkää, ei sitä tyhjää aikaa samalla tavalla kaipaa.
Kuulen vain päässäni jatkuvasti sen sanonnan, että "ei ole aikaa" on vain tekosyy treenaamattomuudelle. Ja niin se usein onkin, eli en aio sortua siihen. Aina löytyy joku sopiva väli, jos vain niin haluaa.

Näihin (sekaviin) tunnelmiin. Mitäs muuten olette mieltä näistä kuulumispostauksista? Mukavaa viikkoa ihanat! <3

2 kommenttia:

  1. Mukava kuulumispostaus eli tykkään kyllä näistä! :)
    Muutenkin kuulosti tosi hyvältä sekä menneen viikon että tulevien suunnitelmien osalta. Mahtavaa, ettet antanut reissun ja siihen liittyvien ruokailujen pilata mitään ja samoin hyvä suhtautuminen tuleviin menoihin!

    Hieno huomio myös se, että treenaaminen on paljon mukavampaa, jos siitä tykkää eikä tavoitteena ole vain kalorien kulutus (mikä toki tulee siinä samalla, mutta paljon mukavammin, jos se ei ole ainoa motiivi liikkumiselle).

    Intoa siis edelleen treeneihin ja tsemppiä puntarin välttelyyn! Eihän tässä tosiaan olekaan enää montaa päivää jäljellä heinäkuuta, joten toivottavasti kestät vielä hetken, ja elokuun alussa pääset sitten arvioimaan uudestaan tilannetta ja onnittelemaan itseäsi saavutuksesta :) Valitettavasti ei ole oikein mitään hyviä vinkkejä tähän puntaririippuvuuden vähentämiseen, mutta omalta osaltani voin kuitenkin sanoa, että aika on auttanut tässäkin. Aluksi on varmasti hankalampaa, mutta kun on hetken ollut ilman, niin jossain vaiheessa sitä ei enää edes juuri ajatellut tai osannut kaivata. Toivottavasti siis löydät vastaavaa motivaatiota tai palkintoa vaikka treenisuorituksista ja muuten onnistuneistä päivistä, ja jos niiden osalta menee hyvin, niin silloin sillä vaa'an lukemalla ei pitäisi edes olla kovin suurta merkitystä (painohan voi olla yhtä hyvin lihasta tai nestettä eli vaikka vaaka ei näyttäisikään muutosta, niin kehitystä on silti voinut tapahtua). Ainakin näiden kuulumisten perusteella voisin sanoa, että on mennyt todella hyvin ja oikeaan suuntaan, eli kannattaa olla tyytyväinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäät!:) Joskus on kiva vaan höpötellä tänne niitä näitä ilman sen kummempaa punaista lankaa :)

      Kuten tekstissäkin mainitsin, niin on tosiaan ollut yllättävän vaikeaa olla ilman puntaria ja varmaan tässäkin on se, että kun joku on kiellettyä, niin sitä tekee kahta kauheammin mieli. Mutta olet varmasti oikeassa siinä että aika helpottaa tätä "riippuvuutta". Ihana kuulla että vaikuttaa menneen oikeaan suuntaan, koska siltä minustakin tuntuu! Kiitos jälleen kivasta kommentista!:) <3 Toivottavasti siellä menee myös hyvin!:)

      Poista

Kiva jos jätät kommenttia, vastaan mahdollisimman pian! :)