perjantai 7. heinäkuuta 2017

Ei tästä nyt meinaa tulla yhtään mitään

Heippa!

Otsikko kyllä kertoo kaiken olennaisen. Koko viikko on mennyt syömisten puolesta ihan pieleen. Paino huitelee aika korkeissa lukemissa, viimeksi tammikuussa tai helmikuussa olen nähnyt tämän lukeman. Toki nesteitä on suurin osa, mutta silti harmittaa. Ei vaan saisi mennä sinne puntarille, se aiheuttaa vain pahaa mieltä!

En oikeasti tiedä miksi en nyt saa itseäni taas otettua niskasta kiinni. Ehkä syynä on se, että hyvin todennäköisesti alkaisin rajoittaa itseäni kun saan tämän putken katkaistua. Tiedän sen itsekin, koska koen ettei muuta vaihtoehtoa ole. En saa tätä herkuttelua loppumaan ellen tee täysstoppia. Samaan aikaan kuitenkin se ajatus täydestä stopista saa koko mieleni ja kehoni taistelemaan vastaan ja haluamaan herkkuja kahta kauheammin.
Aikaisemmin tänä vuonna puhuin helmikuun kirouksesta, eli siitä miten vuodesta toiseen tuntuu siltä että juuri helmikuussa menee huonosti. No, helmikuu ei ole ainoa kirottu kuukausi, nimittäin vaikuttaa siltä että myös heinäkuu menee vuodesta toiseen aivan pieleen! Tämä ei nimittäin tosiaankaan ole ensimmäinen heinäkuu jolloin kiroan itseäni enkä saa herkuttelua lopetettua.

Plussaa sentään siitä, että sain vihdoin sykemittariini vaihdettua patterin ja voin alkaa taas seurailemaan sykkeitä. Ehkä se motivoi lenkkeilemään lisää. Eilen kävinkin ystävän kanssa pitkällä kävelylenkillä. Eli on tässä alkuviikkoon nähden suurta parannusta! Alkuviikosta tuli mässättyä kunnolla, mutta viimeiset kolme päivää olen enemmänkin napostellut herkkuja ja jättänyt onneksi suuremmat määrät kauppaan.

Eilen jätskihimot vei astetta parempi vaihtoehto, eli Lohilo proteiinijäätelö. Tykkään noista kyllä kovasti, kaikesta paitsi niiden hinnasta :(



Tekstin otsikko viittaa viestiin jonka laitoin poikaystävälleni tänään. Nykyään yritän päästä herkkuihin liittyvästä piilottelusta ja häpeästä eroon ja olen aina kokenut velvollisuudekseni ilmoittaa jollekulle kun olen syönyt herkkuja. Poikaystäväni on päässyt tähän rooliin. Okei, ihan jos totta puhutaan olen ehkä vähän pyröristänyt alakanttiin syömäni määrän, mutta muuten olen kyllä ollut rehellinen, Enkä nyt tietenkään aina laita viestiä, mutta tällä viikolla olen laittanut koska meidän oli tarkoitus pitää yhdessä heinäkuussa vähän tiukempi kuukausi.
Tänään oli vaan pakko todeta tunnustuksen yhteydessä, että ei tästä nyt vaan meinaa tulla yhtään mitään. Taaskaan. Ärsyttää!!

Ja jos edes söisin sitten hyvällä omatunnolla, olisi silloinkin varmasti helpompaa syödä vähemmän tai harvemmin. Mutta kun ei, koen todella huonoa omatuntoa syömistäni herkuista ja "kostan" itselleni syömällä enemmän. Noniin, nyt tämä ainakin kuulostaa ihan järjettömältä... Mutta on silti ihan tosi!

En ole mitenkään uppoutunut epätoivoon tietenkään, koska tiedän kyllä että huonompaa jaksoa seuraa aina parempi jakso. Se, että milloin se parempi jakso tulee on sitten toinen asia.
Myönnän kyllä, että minulla on huono itsehillintä ja se on tässä tapauksessa ehkä suurin syy tälle pitkittyvälle putkelle. Toki ahmimishäiriö ja sen kautta tullut hyvin syvä suhde herkkuihin ja ruokaan on myöskin yksi tekijä tässä taustalla.
Vaikka välillä voi olla vaikeaa uskoa näiden tekstien perusteella, mutta minä kyllä teen parhaani ihan oikeasti. Aina voi kysyä itseltään, että voisiko ehkä tehdä enemmän. Ehkä voisi, mutta yritän silti kovasti.

Täytyy nyt yrittää pienin askelin taas saada niitä onnistumisia. Ensiksi olisi kiva saada päivään enemmän liikuntaa. Viime aikoina ainoa liikunta on ollut pyöräily työpaikalle ja takaisin tuon yhden kävelylenkin lisäksi. On sekin tietty jotain!

Ei auta jäädä surkuttelemaan, se ei vie yhtään mihinkään. Kyllä tämä taas tästä lähtee ja sitten toivon mukaan ei hetkeen olekaan tällaista huonompaa hetkeä. Jos tätä nyt lukee joku jolla on myöskin tällainen herkkuputki päällä mihin ei itse ole tyytyväinen, niin et ole yksin. Kesä on monesti vaikeaa aikaa, mutta välillä saa ja pitääkin ottaa rennommin. Sitten taas voi hyvällä mielellä kiristellä syksymmällä.
Tsemppiä kaikille ja mukavaa viikonloppua! :)

fitness, fit, and motivation image
Lähde

6 kommenttia:

  1. Sydän täältäkin <3

    Vaikka kaikki ei olekaan mennyt ihan putkeen, niin ihailen edelleen rehellisyyttäsi näissä teksteissä. Hienoa, että uskallat kertoa myös niistä huonommista hetkistä ja samalla kuitenkin osaat myös analysoida tilannetta ihailtava fiksusti. Tästä sinulle täydet pisteet!

    Toisaalta tässä oli myös niitä hyviä juttuja. Kävelylenkki ystävän kanssa oli jo hieno asken parempaan ja samoin myös rehellisyytesi poikaystävälle (vaikkakin määriä olisi hiukan pyöristetty alaspäin - joka tapauksessa hienoa, että kerrot tilanteesta). Ja jos vaa'an lukemat tuottavat ahdistusta, niin voisiko koko laitteen jättää hetkeksi kokonaan rauhaan? (Itse en ole muuten lähemmäs kymmeneen vuoteen käynyt ollenkaan vaa'alla, koska siitä tulee niin helposti tuskastuttava pakkomielle ja tuottaa vain turhaan ahdistusta. Osaan kyllä ahdistua muutenkin, mutta vaa'an jättäminen on ollut yksi keino vähentää tätä ahdistusta, enkä ole kyseistä laitetta enää osannut kaivatakaan.)

    Joka tapauksessa tsemppiä viikonloppuun ja pienin askelin eteenpäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sydän takaisin!❤
      Kiitoksia! Aion kyllä jatkossakin kertoa kun saa tällaisia kannustavia kommentteja! :)
      Onpas hienoa että olet pystynyt olemaan noin kauan ilman puntaria! Se varmaan tekisi minullekin hyvää ja monesti olen ajatellutkin tekeväni niin. Olen vaan niin tapojeni orja ja "koukussa" puntarilla käymiseen. Tuo on kuitenkin hyvä vinkki ja yritän ainakin vähentää itseni punnitsemista!:)
      Suuri kiitos kommentista, piristi jälleen kovasti!:) Hyvää viikonloppua!❤

      Poista
  2. No niin, samat ajatukset. Kauhea syöpöttelykausi meneillään. Voi sanoa että juhannuksesta asti. Syytän juhlia ynnä muita mutta tässähän tämä syyllinen naputtelee juuri koneella!
    No, toivotaan parempia päiviä meille molemmille. Mulla on noussut paino jo kolme kiloa juhannuksesta, joten aika on taas laittaa syömiset ruotuun. Ensi viikolla ei ole lastenhoitoakaan kuin yhtenä päivänä. Nimittäin vanhat tavat ovat palanneet ja syön mitä lapsenlapsilta jää, yök, olen ihan eloperäisen jätteen sulattaja, väääääk.
    Ihanaa heinäkuun jatkoa sinulle Vanessa. Osallistun muuten tuohon Hevi haasteeseen ja aika paljon on erilaista heviä tullut jo syötyäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Taffi! Onpa kiva kuulla sinusta, olenkin miettinyt mitä sinulle kuuluu!
      Onpas ikävää että sielläkin on nyt huonompi kausi menossa :(
      Välillä vaan tulee tällaisia heikompia hetkiä ja kaipa nekin kuuluvat asiaan pidemmällä matkalla. Mutta kyllä tämä tästä meillä molemmilla varmasti pikkuhiljaa!
      Kiva kuulla että lähdit haasteeseen mukaan ja tosi mukavaa että kommentoit! Tsemppiä sinne!<3

      Poista

Kiva jos jätät kommenttia, vastaan mahdollisimman pian! :)