torstai 26. toukokuuta 2016

Jos kehoni osaisi puhua...

Jos kehoni osaisi puhua, mitä se sanoisi minulle? Näin uskoisin sen sanovan...

- En tahdo syödä suuria määriä herkkuja kerrallaan! Siitä tulee turvonnut ja ikävä olo, joten voisitko lopettaa sen??

- Sokeri ylipäätään on vähän liiankin kiva juttu, olen ihan koukussa siihen!

- Joka päivä herkuttelu saa minut haluamaan lisää sokeria
- En siis tahdo herkutella joka päivä.

- Haluan liikuntaa säännöllisesti, en ensin viikkoa täysillä ja sitten viikkoa lepoa. SÄÄNNÖLLISESTI!

- Nyt kun säännöllisyydestä puhutaan, niin kyllähän sitä ravintoakin olisi kiva saada säännöllisesti, viisi kertaa päivässä...

- ... niin ja ne viisi kertaa voisivat sisältää kunnollista, ravintorikasta ruokaa, ainakin neljä viidestä.

- Tahdon myös saada päivässä enemmän energiaa. Oli dieetillä tai ei, niin minä tahdon ja tarvitsen ravintoa.


- Ruokailujen korvaaminen herkuilla on typerää. Sillä saa vain lyhytkestoisen energiapiikin, eikä energiaa pidemmäksi aikaa

- Sitten ehkä tärkein: tahtoisin kuulla joskus myös kehuja itsestäni, olen ainutlaatuinen!

Mutta hetkonen... Minun kehonihan osaa puhua! Joka päivä se yrittää viestittää minulle mikä sille on hyväksi, mutta minä en vain aina suostu kuuntelemaan. Anteeksi keho, yritän parantaa tapani!

Mitä sinun kehosi yrittää kertoa sinulle? Kuunteletko sitä? Tätä kannattaa miettiä :)

quote and body positivity image
Aika ihana kuva löytyi weheartit.com-sivustolta, Pisti ainakin minut miettimään :)

perjantai 13. toukokuuta 2016

Miten kävi kun lopetin laihduttamisen?

Hei vaan!

Nyt on kulunut yli viikko siitä kun lopetin laihduttamisen. Nyt voin kyllä sanoa, että jos laihduttamisen aloittaminen oli elämäni huonoin päätös, niin kyllä tämä laihduttamisen lopettaminen oli sitten yksi parhaista!

Tottakai edelleen paino ja kalorit pyörii mielessä, mutta olen pakottanut itseni ajattelemaan rennommin. Kaikista eniten mieltäni lämmittää se, että paino on pudonnut!! Vaikka olin lomalla ulkomailla!

Koska en enää ajattele laihduttavani, en pidä herkuttelua epäonnistumisena. Siksi minun ei tarvitse ahmia ruokaa koska "olen jo mokannut", vaan voin hyvällä omatunnolla syödä hieman herkkuja ja palata sitten ruotuun. Tämä on johtanut painon putoamiseen kuin itsestään! Aina ei näköjään tarvitse laihduttaa laihtuakseen.

Tietenkin on aivan liian aikaista sanoa että nyt olen oikeasti ns. Kuivilla laihduttamisesta. Siitä on muodostunut minulle suorastaan elämäntapa ja olen sellainen ikuisuus laihduttaja. Nyt olen kuitenkin ottanut jo suuren askeleen kohti parempaa tajuamalla, ettei laihduttaminen vie minua oikeaan suuntaan. Tuntuu, että laihduttamisen lopetettuani olen alkanut elää " normaalin laihduttajan" arkea. Syön kevyemmin, mutta kuitenkin syön ja herkuttelenkin ihan kohtuudella. Fiilis on tosi hyvä:) Tästä siis vinkkinä muille ikuisuuslaihduttajille... Ei tarvitse olla varsinaista todettua ongelmaa syömisen kanssa, mutta joskus se rennompi asenne saattaa olla ratkaisu ongelmiin!
Miltä tämä teistä kuulostaa?
Tästä en ole ylpeä... Kävin Amarillossa syömässä. Kyseessä oli kuitenkin kouluporukan kanssa syöminen, joten oli kivaa olla mukana.

Protskulettuja! Kiinnostaako resepti?😏 (oho, näköjään emojien laitto tekstin sekaan onnistuu! Pitääpäs pitää mielessä😄)

Mukavaa viikonloppua teille ihanille!

maanantai 2. toukokuuta 2016

Laihdutuksen loppu!

Moi!

Viime aikoina, kuten aina olen miettinyt tosi paljon omaa painoani ja ylipäätään laihduttamista.
On kulunut jo kolme vuotta siitä, kun keksin olevani liian "iso" ja päätin alkaa laihduttamaan. Nyt, kolme vuotta myöhemmin olen saanut laihtumisen sijaan riesakseni lisäkiloja suunnilleen kymmenen kilon verran (joista tosin enää noin kuusi jäljellä+ne kilot jotka alun perinkin halusin pois) ja syömishäiriön.


Ei siis tarvitse olla mikään Jutta Gustafsberg ymmärtääkseen että jokin mättää :D. Vaikka minulle on sanottu samaa asiaa jo pitkään, en ole suostunut asiaa ymmärtämään: niin kauan kun yritän laihduttaa, en parane mieleltäni ja niin kauan kun ajatusmaailmani on tämä kuin se on, en laihdu.


Laihduttaminen, tai sen yrittäminen on minulle nykyään jo elämäntapa. Olen tottunut välttelemään kaloreita, potemaan suklaasta huonoa omatuntoa ja ravaamaan puntarilla. Millaista elämää se on? Ei ainakaan sellaista mitä haluan elää loppuelämäni! Siksipä aion lopettaa laihduttamisen. Se on minulle ainoa keino pudottaa painoa. Ei todellakaan tule olemaan helppoa, koska niin kuin sanottu, laihduttaminen on valtavan suuri osa elämääni.
Sattumalta juuri samana päivänä kun tästä päätin, kuulin myös Syömishäiriöliiton "älä laihduta"-päivästä, jota vietetään 6.5. Mukaan pääsee julkaisemalla painorauhan julistuksen sivullaan. Tuon lisäksi aion tosiaan unohtaa painon turhan tarkkailun ja siitä stressaamisen!
Blogiin ja sen sisältöön asia ei juurikaan vaikuta :)


PAINORAUHAN JULISTUS

Tämä julistus on ilosanoma jokaiselle, joka tuntee
epävarmuutta siitä, kelpaako maailmaan sellaisena kuin on.
Sen sijaan, että ottaisin omakseni
ulkopuolelta tulevia määritelmiä tai 
vertaisin itseäni muihin, 
voin aloittaa päiväni kysymällä itseltäni, 
mitä minulle todella kuuluu ja mitä tänään tarvitsen?
Olen oivaltanut, että elämäni on liian arvokas heitettäväksi
hukkaan uskomalla ympärillä metelöiviä arvostelevia ääniä. 
Mieluummin määrittelen itse, mikä on minulle parhaaksi. 
Olenhan itse oman itseni paras asiantuntija.

Haluan opetella katsomaan itseäni lempeämmin.
Joka päivä on mahdollisuus kasvaa oman elämäni sankariksi.
Se, ettei yritä muuttaa itseään vastaamaan jonkun muun luomia normeja, vaatii rohkeutta ja 
viisautta enemmän kuin yhdenkään ulkopuolisen vaatimuksen täyttäminen.
Myös Sinulla on oikeus hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet.
Myös Sinulla on oikeus nauttia elämästä.
Sinulla on oikeus päättää, miltä näyttää ylläsi kauneus ja miltä tuntuu kehossasi hyvä olo.
Sinulla on oikeus kuulla oman äänesi sanovan, että olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.
Sinulla on oikeus pysähtyä kuulemaan, mitä kehosi kaipaa.
Sinulla on oikeus tehdä itsellesi hyvää syömällä sopivasti kehosi kaipaamaa ruokaa.
Sinulla on oikeus liikkua ilosta. Sinulla on oikeus pyytää apua.
Ja Sinulla on oikeus muuttua ja kasvaa.

Tämä päivä on juhla jokaiselle arvokkaalle, 
kauneuden ja elämän erilaisuuden juhla,
juhla oikeudelle olla sellainen kuin on.
Näillä sanoilla julistan Painorauhan
-rauhan olla omankokoisensa!

Susanna Raitamäki, Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry 2010
Oikeus olla ainutlaatuinen ja omannäköinen

Todella tärkeä aihe ja hieno idea mielestäni. Aijotteko te osallistua?:)



Loppuun vielä pari uutta aamupalasuosikkiani!
Uusi aamupalasuosikkini! Leipää ja keitetty kananmuna <3

Maustamaton jogurtti, banaani ja auringonkukansiemenet